Inka ja pikkusisko nenät vastakkain ♥
♥
Viikko sitten perheeseemme syntyi neljäs lapsonen ♥ Tyttö sieltä syntyi, niinkuin rakenneultrakin jo aikoinaan lupaili :) Nyt on harmoniaa kerrakseen, kun on kaksi tyttöä ja kaksi poikaa. Sunnuntaina pääsin vauvan kanssa kotiin. Mies on viimeistä viikkoa lomalla ja jatkaa perään kaksi viikkoa isyyslomaa, joten saan rauhassa totutella kehoani neljän lapsen arkeen :) Vielä ei ole mikään huippuolo ja murtuneen häntäluun takia en pysty olemaan koneella kuin pieniä hetkiä kerrallaan. Selkä tulee nopeasti kipeäksi, kun joutuu ihme mutkalla olemaan :D Tätäkin postausta olen tehnyt pienissä pätkissä. Viimeksi murtumalla kesti parantua reilu vuosi. Toivottavasti tällä kertaa olisi nopeampi paraneminen! Synnytys ei tosiaan välttämättä ole helppo, vaikka olisikin neljäs synnytys. Mutta onneksi se on nyt takanapäin ja meillä on iki-ihana, pieni tyttö. Pikku Pikkunen, niinkuin Inka on hänet raskausaikana nimennyt :)
Tyttö oli syntyessään 3580 g ja 49 cm eli painavin vauvoistamme. Tytöllä onkin ihanat pienet pullaposket ♥ Keskiviikkona oli neuvola ja paino oli jo melkein syntymäpainossa eli 3510 g ja pituus 50,9 cm. Tytöllä on pitkät jalat kuten siskollaan.
Sisarukset ovat ottaneet pikkusiskonsa vastaan ihan superhyvin! Inka on ihan taivaissa, niinkuin saattoi odottaa :) Jo raskausaikana Inka sanoi joka ilta vauvalle mahaan hyvät yöt ja jutteli muutenkin paljon mahaan. Inka on pitkään toivonut pikkusiskoa, vaikka veljetkin ovat ihania. Inka ei nyt malttaisi pysyä pois vauvan läheltä. Inka on auttanut paljon vauvan hoidossa ja siitä on minulle apua. On liikuttavaa katsella siskosten kasvavaa yhteyttä, joka jo nyt on vahva. Miokin oli jo raskausaikana innoissaan vauvasta ja on sitä edelleen. Mio hellii ja juttelee nätisti vauvalle ja haluaa monesti katsella vauvan hoitamista. Miokin on ollut hoidoissa apuna. Mio sanoo välillä vauvaa rakkaakseen :) Mio kyselee hauskoja juttuja kuten "Ai onko vauvallakin ukkovarpaat" :) Romeo on suhtautunut vauvaan aika neutraalisti. Ei ole kauhean paljon ottanut kontaktia, mutta kuitenkin suhtautuu vauvaan positiivisesti. Saattaa huikata aamulla "no heippa vauva" ja menee välillä silittämään tai vain katselemaan vauvaa. Romeo on muistellut paljon sitä, kun olin vauvan kanssa sairaalassa ja oli ikävä. Romeo halailee paljon ja on selkeästi iloinen, kun olemme nyt kaikki kotona. Saa nähdä muuttuuko tilanne yhtään sitten, kun mies menee takaisin töihin. Se jää nähtäväksi!
Vauva on ollut pääosin rauhallinen. Sairaalassa tyttö oli tosi levoton ja itkuinen ja sen takia tutkittiin tulehdusarvot ja bilirubiiniarvotkin. Ne olivat kuitenkin normaalit. Kotona vauva oli heti paljon rauhallisempi ja nukkui pidempiä unia. Naurettiin miehen kanssa, että sairaalassa taisi vain olla liian hiljaista. Vauva kun oli tottunut mahassa sisarustensa meteliin :D Täällä se tunsi olonsa kotoisaksi. Eikä kyllä tunnu yhtään unta haittaavan, vaikka ympärillä olisikin vähän hälinää. Onneksi, koska muuten olisi aika paljon haasteellisempaa :)
Rakeneultrassa tyttö näytti peukkua napanuora kainalossaan, että 'moi, täällä on kaikki hyvin!' :)
Tyttö noin vajaan vuorokauden ikäisenä.
Pikkusiskostaan iloinen Mio :)
Mioa nauratti, kun vauva alkoi hamuta sinne suuntaan, mistä yleensä saa maitoa .D
Sairaalassaoloni aikana ja sen jälkeen Romeo on hoitanut ahkerasti Kristiina-nukkea. Vaihtaa sille
Pikkusiskostaan ikionnellinen Inka.
Tyttö nukkuu ensin tässä korisängyssä, joka on kulkenut äitini suvussa jo pitkään. Myös minä olen nukkunut siinä vauvana :) Korisänkyyn kuuluu myös jalat, mutta me pidetään sänkyä tilanpuutteen takia pinnasäöngyssä. Korisängyssä oleva peitto on äitini neuloma. Äiti on neulonut kaikille lapsenlapsille oman peiton :)
Tässä äitini neuloma peitto :)
Neiti 5 vrk ♥ Tarkkaavainen pieni tyttönen.
Isi tuli onnelliseksi, kun tytär sai päälleen A.C.Milan-bodyn. Mies kun on joukkueen suuri kannattaja :) Vähän näytti vaaveli amerikkalaiselta jalkapalloilijalta, koska hartijakohdat olivat aika isot :D
♥ ♥ ♥
Kommentit